Terwe taas.
Mulla on toiveikas olo syksyn suhteen, lähinnä koska on mahiksia päästä
tekemään sivari loppuun Jyväskylässä. Ehkä. Ja koska jos sinne pääsen, olisi ehkä Samuel Beckettiä tiedossa. 8)
Mutta mulla on myös kivan voimaantunut olo: tajusin tänään yhden tosi tärkeän asian - vaikka periaatteessa olin jo "tajunnut" sen jo hyvän aikaa sitten - ja, kivaa.
Työtkin lähes sujuu.
Tekee mieli laulaa, mutta on yö. hööööööhh. Taidanpa mennä ulos laulamaan.
Tekis myös mieli jo hakea teatterikorkeaan, musta tuntuu että mä osaisin nyt hakea kunnolla. Haha, eihän siihen menny kuin kolme vuotta ja vielä pitäis neljäs odottaa. Sen lisäks, että haluan sellaista, "aitoa" pohjaa mun kyvyille ja universaalia - tai edes kansainvälistä - hyväksyntää mun taidoista, mä haluan pystyä asumaan omillani, ilman että joku maksaa mun vuokran tai hoitaa mun hommat. Mä haluan tietää, mitä mun pitää osata ja mitä mä jo osaan.
Haluan kurkotella mun rajojen yli ja kiusata sietokykyäni ja huomata, että muiden ihmisten vaikeat ajat on mulle ihana riippukeinu kesäauringon valossa. Haluan olla vahva, jotta voin suojella tätä maailmaa, näyttää miten turhaan kaikki taistelee toisiaan vastaan. Haluan olla vapaa, itsenäinen ja vastuullinen, mutta silti kaikkien keskellä.
Hmm. Unelmat ja totuudet (ja elämä) on kauhean paradoksaalisia, jos kukaan hullu niitä pohtii tarkemmin.
joojoo vanha juttu. supercalifragilisticexpialidocious. Juventus viii-irgiineeeemm... aina nää ylistyslaulut pursuaa esiin...
Söin just pähkinämixin loppuun. aika suolasta kamaa.
Äähähä :DDDD. pilvipeite repesi.
Hei, eilen oli TOUCHEDin viimeinen esitys, mutta älkää huoliko, niitä tulee lisää lokakuussa! Vain Vakiopaineessa! Älkääkä missään nimessä missatko sitä! No okei, mä nousin seisontataputuksiin vaan, koska pystyin samaistumaan niin moneen juttuun Madonnaa ihailevan naisen elämässä. Ehkei se iske niin hyvin niihin jotka on naispuolisia..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Jo sano pois kun en tiedä"