SOKEUS ON PERVERSSIÄ

Siis silloin kun sokeus on henkistä ja vapaa valinta.

Miksi,

MIKSI IHMISET TYYTYY TIETÄMÄTTÖMYYTEENSÄ?

Tietysti suurimmaksi osaksi siksi, että aikojen nopeasti muuttuessa

yhä nopeammiksi

ja globaalin hämmennyksen vallassa helposti

kadottaa kosketuksen omaan elämäänsä ja 

siihen, mitä syö, mitä on.

Mutta sen lisäksi joillakin on otsaa käyttää tätä hyödykseen,

jotkut ovat niin heikkoja etteivät voi vastustaa kiusausta

haalia itselleen valtavasti massia ja mikä pahinta,

huijata toiset luulemaan että on itse jeesus. 

Kristus mitä paskaa.

Cross us, risti meidät, kristus? Tavallaan tosi osuva ja hieno ilmaus.

Pienempänä joskus oikein toivoin että mua rankaistaisi milloin

vain en itse tajuaisi, että olen tehnyt jotain väärää.

Harmi vain että nykyään rankaisija on myös se, jota on rangaistu.

Ja juuri sellaisella heikolla tavalla rangaistu, sillä joka

haalii itselleen kaiken varastamalla, ei paljon yhdeltä, vaan 

ihan vähäsen kaikilta, huomaamatta. 

Vieläpä niin ettei rikkoja edes tajua miten hirveitä seurauksia 

juuri tuolla huomaamattomuudella on.

Ja samalla maailma tuntuu täyttyvän ihmisistä, jotka tajuavat kaiken.

Ihmisten tietoisuus lisääntyy, mutta kuinka paljon aikaa

vielä on jäljellä? 

Kaiken maailman kemikaalit tuhoaa hitaasti mutta

varmasti ensin terveyden, sitten turrutetun tahdon ja sitten elämän itsensä.

Voisi sanoa, että sitä saa mitä tilaa. 

Paitsi että

suurin osa ihmiskunnasta on yksinkertaisesti sokeita niille

pienille yksityiskohdille.

En tavallisesti julista tällä tavalla epäkohtia, koska tahdon että

tätä blogia lukeville tulee hyvä mieli,

mutta nyt kiehui yli... Luin vähän ravintotietoutta...

Oikeasti mulla menee aika mukavasti, mulla itselläni:

Gallerian viimeinen esitys oli eilen, samoin yks konsertti ja 

Ruamjain viikonloppuharkat, mä löydän yhä vaan

uusia hienoja juttuja ja niiden kautta rakennan identiteettiäni,

tuntuu itsevarmalta ja vahvalta, enkä oo joutunu antamaan

periks niissä asioissa mitkä on tärkeitä, mulla on ihmisiä

ympärillä, ne näkee mut.

Ja musta tuntuu että oon niin hirvittävän etuoikeutettu, niin valtavan

hyvässä asemassa että mun on pakko yrittää

auttaa kaikkia muita. Vaikka se pakko auttaa olisikin vain

oman syyllisyyden helpottamista.

Mutta eikös se ole ihan oikein? Jos mun kaikkein itsekkäimmät

halutkin toteutuu vain tuomalla kaikille muille 

todellista hyvää, niin mun mielestä,

SE!!

ON! 

TOSI!

 JEES!!!

Antaa tunteiden viedä, niin kauan kuin pystyy olemaan rehellinen tunteilleen, itselleen.

Äläkä ikinä luovuta, älä ikinä sulje silmiäsi, jos tiedät mitä katsot.