Martial, Artist?

Tänään oli aika jännä päivä!

Ei mitenkään erilainen työjärjestykseltään, mutta koko päivän on ollut

todella kiinnostavia pohdintoja kitaran sointusormituksista ja

musiikin teoriasta lähtien Newtonin lakeihin, massattoman

  ja massiivisen "materian" olemuksen mietintöihin.

Sieltä neuronibussi pikkuaivoihin, eli 

Aikidon harjoitteisiin, josta vähän

kiertoreittiä tanssin eri ilmaisutapoihin

 ja vielä pikakäväisy otsalohkossa ja jossain,

aivojen toisella puolen missä ei ole harmaata mönjää.

Siis
vuonna 1993 tehdyn Hobitin suomenkielisen

 näytellyn version ja kaikenlaisen
siistin fantasian pariin.

On aika guru olo. Mitä aika hyvin varmasti en ole.*

Mutta Hobitti! Oi hitsi miten upeesti jotkut voi näytellä, varsinkin

kun kyseinen elokuva on tehty ysikyt-luvulla, noin

kymmenen vuotta ennen "American LOTRia"!
Mukavan lähellä ylivetämisen rajaa, mutta erittäin uskottavaksi
(vaikkakin efektit näyttää melko halvalta) on kyllä saatu
joka ikinen hobiddi. Siinä tulee eeppisempi tuntu

kuin aluksi uskoisi.

Äh. Haluisin kertoa kunnolla kaikkee jännää, on se jännä.
Nyt vaan pitää mennä nukkumaan. Hyvää huomenta!

ahiheheh :DDD 

*Koska päähän tulee koko ajan ihan liian syvällisiä ajatuksia. Esim. kaivan nenää ja heitän kohta eritteeni lattialle hyvin tietoisena siitä, että pesen tämän lattian noin kolme sekuntia sen likaamisen jälkeen ja mietin, mitä kaikkea tämä tarkoittaakaan. Elämän kiertokulku... :P