Taustalla aurinko joka ei lämmitäää

Joskus ottaa aivoon, kun ihmiset valittaa

niin joutavista asioista.

Kun itse on elänyt koko elämänsä

melko askeettisesti,

tietäen, että on olemassa niitäkin joilla

menee todella paljon huonommin

ja että täällä asiat on 

oikeasti aika hyvin.

Niin ihmetyttää nämä minun ikäiset 

ammattiin opiskelevat tyttöset

ja poikaset, joilla on niin paljon

rahaa että pitää keksiä 

valittamisen aiheita ajan kuluttamiseks.

HuoH.

Joo, tässä oli mun maailmanpelastus-angstit,

ei siitä sen enempää.

Eilen

olin taas kerran hienolla keikalla,

taas kerran Popparissa. 

Siisti meininki, upeaa musiikkia, jota olisi voinut

olla lisää, kaiken kaikkiaan hieno lopetus

pitkälle päivälle. Ihmiset onnistui päästämään

irti arjesta, henkimään rakkautta elämää ja ystäviä kohtaan

 ja olemaan hetken suorittamatta.

 ei siellä tosin minkään 

sortin toimituksia suoritettu,

if you know what i mean ehe öhö.

Nyt pitäis lähteä Jujutsua taas treenaamaan...

Tänäkin päivänä yhteensä ehkä yhden tunnin oon saanu itselleni,

jos kaikki lasketaan. Mutta ei siinä,

Japanialaiset taisteluTaiDot onkin

aika kivaa. Rankkaa vaan.

Sitäkin mä tosin oon toivonu, kunnon rääkkitreeniä kerrankin.

Oon ihan kikseissä yhestä kaatumistempusta

mitä ollaan opeteltu, se näyttäis varmasti

hienolta jossain esim. Krampin teoksessa! hihii.

Ja niin. Elämä on hienoa, mikäs 

sen ihanampaa.

                                                        Se on se yks asia, jota en kestä. yksinäisyys.
                                                        Just sitä yksinäisyyttä on kestetty nyt yli vuoden.

Ainut vaan, että kun melkein jokainen,

jonka tunnen on onnellisesti parisuhteessa.

Se ei tunnu ainoastaan yksinäiseltä,

vaikkei myöskään musertavalta,

niin silti 

jotenkin sietämättömän

..Blålta?