Eihän se oppi ojaan kaada

Heeeeei. Mulla olis

muuten paljon kivaa kerrottavaa, mutta..

Suomen leikkaukset ja kaikki ihmeen koulutuskuntayhtymien tai

minkälie rahan perään kuolaavien

möhömahojen päätökset saa aika vihaiseks.

Jos puukottaa selkään, vois edes yrittää olla sen verran

rehellinen ettei jutustele kivoja selkäänpuukotettavan kanssa

just ennen itse aktia.

Lyseossa lopetetaan opetus, vaikka kovasti lupailtiin muuta.

Noh. Eniten mua vaan harmittaa, että en tiiä, mitä

sanoa niille kaikille, joita tää eniten koskee.

Kyllä muakin surettaa, Lyseo oli ja on paras koulu missä oon ollu,

mutta, ehkä siitä on jo aikaa kun mä opiskelin siellä.

Silti, ei se kaupungin hyväksymä ratkaisu ole

mitenkään kiva. Ihmiset jotka ennen ois menny

lyseoon menee kohta johonkin, jota kovasti pelätään ja

jonka ennustetaan olevan joku oppilastehdas,

jossa opetus tapahtuu internetin ja ladattavien kaiken

valmiiksi rajaavien tietopakettien kautta.

 ÄRH.

 hm. mutta mä kai ennemmin keskityn iloisiin asioihin.

se tuntuu tällä hetkellä melkein väärältä(?)

Mua vähän jännittää, miten mä tekisin

yhden, jos toisenkin ihmisen kanssa.

Tähän mennessä koko elämääni mikä tahansa vaihe, jossa

mulla olis ehkä mahkuja jonkinmoiseen onneen

ja oon ottanut sellaisen askeleen että

oon kertonu mitä toivoisin ja kuka mulla on silmissäni ja ajatuksissani,

niin se on johtanu lopulta vainkaveruuteen.

Mua ei nykyään pelota sanoa mitä tunnen, mutta

mä tahdon vaan ajatella asian sillä lailla loppuun, että en tee mitään

mitä en oikeesti halua tehdä. 

Oonko suorasanainen? Mitä jos se on vähän röyhkeää? Pitäiskö kierrellä ja

kaarrella? Pitäiskö vaan sietämättömästi kärsiä ja oottaa? Mitä

jos silloin ois liian myöhäistä? 

Mitä jos se oli alusta lähtien vaan harhaa.

Eihän sitä tiedä ennenkuin kysyy. Mutta mitä hyötyä tietämisestä on,

jos se sotkee ja tuhoaa kaiken?

Onko tietämisen kirous se, että jokaista tiedonhippusta kohti ihmisen

pitää olla aina vaan vahvempi ja aikuisempi?

Vai onko ratkaisu olla sataprosenttisen avoin ja luottavainen?

Pystyykö kukaan tuollaiseen?

"Kai hän tietää, ettei ihminen olis ihminen jos ei saa nauraa..."          

      

Okei, mä annoin teille nyt hieman blån kuvan mun
fiiliksistä. Oikeesti mulla on ollu aika kiva päivä.
Tuli vaan vähän pohdittua.
-------------
BTW jos puolet tästä tänpäiväsestä kirjoituksesta 
näkyy puolet pienempänä tekstinä niin siinä
on semmoinen bugi, jota en osaa korjata.
 Sen pitäis näyttää ihan normaalilta.
:P