Mieheydestä

Tässä toinen luonnostelma, jonka nyt sain valmiiksi. Huhtikuulta/toukokuulta 2013.


"Luen tässä juurikin

yhtä kolumnia goodmenproject.comissa

miesten alitajuisesta sankaruus-aatteesta.

Tuli väkisinkin mieleen yhden ystäväni

ohjaama näytelmä

Tarpeettomia ihmisiä.

Siinä sellainen täysin mukavasti elämässä pärjäävä

mies joutuu työttömäksi. Hänellä on kuitenkin

vaimo ja lapsi ja yhteinen asunto.

Mies on melko normaali, suomalainen tuppisuu 

joka turhautuu ilman tekemistä.

En tiedä kuinka moni tuntee tuon, mutta (SPOILERII)

näytelmän lopussa mies on kerennyt

muuttua vaimonhakkaajaksi, melkein tappanutkin

naisensa ja päättänyt heittää oman elämänsä 

menemään, mutta halvaantuu kuolemisen sijaan.

Tolla sivulla kerrotaan aika hyvin, miten 

iso osa läntistä kulttuuria rakentuu huomaamatta

sen tarpeellisen miessankarin ympärille."

Siis jotenkin ärsyttää miten helposti
me ihmiset vaan suostutaan toisten
tekemiin päätelmiin omasta 
identiteetistämme. 

Tietenkin ihmiset lähinnä ottaa ne ideat itseensä,
mitkä vaikuttaa osuvan lähimmäs sitä jotain,
minkä "itseksi" kokee.
Mutta vois ajatella vähän enemmän.
Ja vielä vähän, enemmän.

Piti mainitsemani, että yleinen käsitys "miehestä"
on melko lailla markkinataloutta sekin.
Ja melkoisen hatara, yksipuolinen sekä rajattu.